torstai 3. heinäkuuta 2014

Se viimeinen huone

Pidemmittä puheitta. Kerrankin :)
Sen vaan sanon, että kuvissa on viime viikolla alakertaan ostamani emma-tuoli, joka ei sitten todellakaan istunut alakertaan, mutta yläkertaan kyllä!



Alla oleva kaappi on vanha komuutti (se sellainen jossa on tumma alaosa ja valkoinen kansiosa jossa on hylly tuolla takaosassa jne.), hieman on tullut aikojen saatossa muotoiltua tätä...  Mutta onpahan tämä ollutkin minulla lähemmäs 20 vuotta... Ai niin, hys....
 
Papan tekemä pöytälamppu.


Oi emma emma, oi emma emma...


 



 
 

 





 
 Josko joku ei tiedä, miltä täällä joskus ennen näytti, niin tästä linkistä saa hieman makua

 
Jiihaa! Huomenna muutama hassu tunti (4,5) töitä ja sitten lomalle!
Tiedossa namuilua, namuilua ja namuilua. Ja vähän jotain muutakin.

maanantai 30. kesäkuuta 2014

Tupa, köökki ja Tohtori

Löysin joskus talvella kaksi ihanaa, vanhaa peilipiirongin sivukaappia jotka pääsivät Namuun salin hyllylle. (Hirmu hinku aina kaikkiin puisiin pikku kaappeihin ja laatikoihin)

Onhan tuossa joukossa jonkun vanhan piianpeilin laatikko-osakin:)

(Sussi; silmät kiinni seuraavan kuvan aikana)
 

 



 





 En ole yhtään tykästynyt tämän tuolin kankaaseen, ja jousituskin alkaa etuosasta olla aika huonossa hapessa. Tarvitsisi tehdä jotain. Eli hieman entrata jousia ja laittaa uusi kangas. Ei vaan millään jaksaisi innostaa... Mutta jos hyvä, oikean värinen kangas kävelisi vastaan ja tulevalla lomalla ei olisi mitään tehtävää, niin... 

Toistaiseksi olen taipunut rättilinjalle, josta en ole koskaan omissa sisustuksissani ollut kauhian innoissani, mutta tämä saa nyt toistaiseksi ja paremman puutteessa kelvata. Kun ei tunnu uutta (vanhaa) tilaan sopivaa tuoliakaan löytyvän. Tämä tuli todistettua viime viikonloppuna. Haksahdin täysin vääränlaiseen tuoliin. Tuoliin, joka oli tällä paikalla nanosekunnin sadasosan ja löysi sitten (onneksi) tiensä toisessa sadasosassa yläkertaan (kunhan nyt ensin mahtui portaista :) Ei sentään hukkaan mennyt hyvä tuoli. 
 


Sitten sinne keittiön suuntaan:

Nykyäänhän alakerran jakaa tuo vasemmalla oleva kaappi - tai kaappihan siinä on ollut jo iät ja ajat, mutta ei tuo kaapin yläosa. Vielä tarttis joskus maalata alaosa toiseen (kolmanteen?) kertaan ja samalla kaapin sisusta. Mutta kun ei vaan huvita pätkääkään, mieluummin olen puuhaillut puutarhan puolella. Ehkä sitten lomalla?




Seuraavassa kuvassa ihana aarteeni - pojan alakoulussa (vai mikä se nykyään on nimeltään) tekemä kassakaappi. Hieman vino ja keskeneräinen, mutta ah, niin ihana :) 
Jokohan mainitsin, eli en, että tuon ihanan kaapin ihana tekijä pääsi opiskelemaan graafista suunnittelua! Olen niin, niin iloinen siitä.

Kesän parhaat juomat tulee alla olevilla masiinoilla. Vasemmanpuoleisella kuumien päivien hapotusvedet (kiitos Mervi). Oikeanpuoleinen puolestaan on ollut viime aikoina kovemmalla käytöllä lämpöisine capuccinoineen ja moccachinoineen.



Tästäpä sitten pääseekin takaisin kuistille ja sen vasemmasta reunasta yläkertaan, jonne johdattelen sitten ensi kerralla tai joskus. 
Tuo oikealla oleva kellokin pitäisi joskus vahata tummemmaksi. Lomalla?
Ehkä, ehkä ei. Sen näkee sitten :)

Nyt alan katsoa Tohtori Who:n seitsemännen kauden jaksoa yhdeksän.
Voin kertoa, että en ole koskaan katsonut mitään ohjelmaa niin paljon kuin kyseistä tohtoria. (En ylipäätään katso juuri koskaan telkkaria). Hassu juttu, en ole koskaan myöskään pitänyt mistään scifi-jutuista. Mutta nyt tykkään :)
Kun aikanaan poika innostui Tohtorista, tulin siihen tulokseen, että kun kesällä suunnataan Lontooseen, mennään tietty käymään Dr Who kaupassa/museossa. Mutta hei, tosi tylsää keski-ikäisen kantturan lähteä johonkin moiseen kauppaan/museoon, joten sanoinkin pojalle, että minäpä katson muutaman jakson Tohtoria, että tiedän missä mennään ja mistä puhutaan. 
Noh, nyt on kanttura tutustunut 92:n jakson verran Tohtorin ihmeelliseen maailmaan tai oikeastaan maailmankaikkeuteen.  (Laskin äsken montako jaksoa on katsottuna, en sentään ulkoa tiennyt...) Vielä on yhdeksän jaksoa jäljellä, sitten on vuodet 2005-2012 pulkassa. Uusia jaksoja kuulemma BBC:llä taas ensi syksynä... Ja tietysti netin syövereistä olisi kaiketa vielä löydettävissä 60-luvun jne. jaksot.... Minä olen vasta näissä ns. uusissa jaksoissa :D

Mutta kylläpähän ainakin tiedän, mistä puhutaan kun paiskitaan menemään kauppa-museoon :)
Onko joku muu hurahtanut Tohtoriin?

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Ensin oli

menninkäisen sisäänkäynti - ja sen rappuset.

 Oli myös tönön nurkalla kököttävä suojaisa alue jonka joku kesä sitten siihen tasoittelin (tönön nurkalla olevaan rinteeseen siis). Vähän tuollainen, kunhan-nyt-tässä-olen-alue.

 Toiselta puolelta näkymä oli tällainen. Tiivis keijuangervorivistöreunus.

Näistä emmeistähän alkoi sitten taas vaihteeksi kaivaminen... 
Ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin alkuperäisenä ajatuksena oli siirtää eräs lumipalloheisi (joka siirtämättä edelleen), mutta kun olin sitä silmälläpitäen kaivanut yhden puskan ylös sain ahaa-elämyksen, syttyi lamppu eräästä toisesta ajatuksesta jota olin joskus muinoin mielessäni hautonut. Näköjään nyt on hautomoajatusten toteutusaika, kuten tuo parin postauksen takainen etupihahommelikin.
Mutta, takaisin tähän päivään. 
Työn kaksi kertaa keskeyttäneen vesisateen jälkeen olikin vuorossa vähän stydimpää tavaraa taivaan täydeltä, ja tätä tavaraa kuuluu tulleen aika monessa paikassa tänäpänä:

Olihan se kaunista, ja sitä oli paljon. Ja sulikin aika hitaasti...

Pääsin kuitenkin jälleen kerran (ennen seuraavaa vesisadetta) jatkamaan hommiani, jonka nimi oli tämä:

Menninkäisen portaat keijujen joukkoon! Kaksi keijua pois ja uusi istutus portaiden molemmin puolin ja juurelle vielä ihanaa maksaruohoa.
Hervoton kaivuuhommeli: viisi-kuusi kottarillista multaa/savea pois ja pari kärryä soraa tilalle. Ja voi veljet, millaista niin nurmikko, kuin se pois kaivettava oli kaiken sen vesimäärän ja kulkemisen jälkeen... Viimeisenä homman pesin letkulla kaikki pihan kiveykset etupihalta periferiaan ja osan nurmikkoakin :) Omat vaatteet sitten... no joo. 
Tämän työn eri vaiheista olisi ollut kiva ottaa kuvia, sillä homma oli oikeastaan aika mielenkiintoinen, mutta oli parempi jättää lapiota kummemmat kalut neljän seinän sisälle eikä ottaa mukaan tuohon liejulilllinkiin.


Kunhan maa tässä joskus kuivuu (sääennusteiden mukaan ei ihan heti) on vuorossa hieman lisää kaivamista, eli täytyy hakea kaupasta jokunen laatta ja upottaa ne rappusten eteen poluksi joka johtaa jo olemassa olevalle laattapolulle. Mutta sitä ei todellakaan voi tehdä, ennen kuin maa on edes suurinpiirtein kuivaa.

Toisesta suunnasta katsottuna näyttää tältä:


Tuo enkeli istuskelee vanhan omppupuun kannon päällä. Täytyy nyt miettiä jääkö kanto, vai onko kirveellä hommia. Onhan se hieman hankalassa paikassa.



Yläkerran akkunasta katsottuna näyttää tältä  

Tuonne multaiseen nurkkaan tulee vielä perennapenkki - tiilet ovat jo etureunassa, samoin pari kuunliljaa, mutta loppu tila odottaa myös niitä kuivempia kelejä (ja naapurin perennoja :) ja tuo inasen etureunassa näkyvä pömpelikin täytyy (taas) ihan pikkaisen siirtää. 
Onneksi en ole sivellyt pömpeliä (tai sen kaveria etupihalla) betonilla, kuten olen suunnitellut - ovat huomattavasti helpompia siirrellä näin :) Ehkäpä saavatkin jäädä tällaisiksi siirreltäviksi versioiksi...
Mukavaa (työ)viikkoa kaikille!

Ps. Satu, tuhannesti kiitoksia!!!! Olisi  ollut mukava nähdäkin, mutta ehkäpä ensi vuonna :)
Terv. mattimyöhänen kiittelijä